EKL Tiedote 3.11.2020

4.11.2020

 

Lataa viesti (PDF) - Katso viesti selaimessa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tiedote 3.11.2020

Julkaisuvapaa HETI

 

 

 

Kotitalousvähennystä on muutettava tukemaan ikäihmisten arkea ja asumista

Pohdiskeltaessa kotitalousvähennyksen tason nostoa pitää kiinnittää huomiota myös vähennyksen muihin ongelmiin.

Budjettiriihessään 14.–15.9.2020 hallitus päätti, että päätökset kotitalousvähennyksen mahdollisesta laajentamisesta tehdään kevään 2021 kehysriihen yhteydessä ottaen huomioon suhdannetilanne ja vuoden 2020 lopussa valmistuva tutkimushanke kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutuksista.

Kotitalous­vähennyksen saa vain työn osuudesta. Vähennystä heikennettiin viime vuoden vaihteessa niin että maksimivähennys pudotettiin 2 400 eurosta 2 250 euroon. Vähentää taas saa tänä vuonna 40 prosenttia vähennykseen oikeuttavan työn arvonlisä­verollisesta hinnasta viimevuotisen 50 prosentin sijaan. Työntekijän palkkaaminen taas oikeuttaa tänä vuonna vähentämään 15 prosenttia maksetusta palkasta sekä palkan sivukuluista. Viime vuonna osuus oli 20 prosenttia.

Kotitalousvähennyksen tason nosto on saanut kannatusta myös eduskunnassa. Yleisradion 6.10. julkaiseman kyselyn mukaan selvä enemmistö kansan­edustajista kannattaa koti­talous­vähennyksen korotusta. 146:sta vastaajasta 109 haluaisi korottaa vähennystä. Kaksi­kymmentä ei osaa sanoa kantaansa, ja vain seitsemän­toista vastustaa.

Laajimmillaan kotitalousvähennys oli Suomessa vuosina 2009–2011. Tuolloin sen enimmäismäärä oli 3 000 euroa ja 60 prosenttia työkustannuksista sai vähentää verosta. Vähennyksen maksimimääriä pitäisi nyt korottaa huomattavasti nykyisestä tasostaan. Samalla tulee luopua vähennyksen omavastuusta, joka on 100 euroa.

- Pelkän kotitalousvähennyksen tason nosto on kuitenkin riittämätön toimi ja sitä tulee kehittää myös muilta osin. Haluamme maan hallituksen asiaa pohdiskellessaan kiinnittävän huomiota myös seuraaviin kysymyksiin, sanoo EKL:n puheenjohtaja Simo Paassilta.

  1. Vähennys on tällä hetkellä ennen muuta hyvätuloisten asumisen tukimuoto ja lisäksi epätasa-arvoinen asuntokunnan koosta riippuen. Pariskunta saa remontistaan vähennystä tuplasti enemmän kuin yksin asuva.
      
  2. Kotitalousvähennys tehdään verosta, jota ei ole kaikkein pienituloisimmilla maksussa. Heidän tuekseen tulee nyt luoda järjestelmä, joka vastaisi perusteiltaan ja määrältään kotitalousvähennystä. SITRA on jo vuonna 2015 ideoinut kotitalousreformia ja asia pitää nyt ottaa nyt lopultakin vakavaan pohdintaan.
      

- Kotitalousvähennystä tulee mielestämme myöntää korotettuna yli 75-vuotiaille. Näin saataisiin monia myönteisiä vaikutuksia ikäihmisten itsenäiseen selviytymiseen mm. kotipalveluiden käytön lisääntymisen ja palveluasumisen mahdollisen lykkääntymisen myötä, Paassilta jatkaa.

- Kotitalousvähennystä kehittämällä parannetaan pienituloisten eläkkeensaajien mahdollisuuksia valita hyvinvointiaan lisääviä palveluita omien tarpeittensa pohjalta ja samalla lisätään heidän ostovoimaansa. Hyvin toteutettuna malli tukee yleistä tavoitetta, että ikääntyneen pitäisi voida asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kaupan päälle laajentaminen toisi myös lisää työtä maahamme, päättää puheenjohtaja Simo Paassilta.

Lisätietoja:
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
puheenjohtaja Simo Paassilta, puh. 050 522 1201

Tiedote word-muodossa
Tiedote pdf-muodossa